Moi! Mä oon Anna Berg. Mä oon 15-vuotta vanha. Mä asun Helsingissä tuolla noin. En siis ihan keskustassa vaan vähän sivummalla. Mitäs muuta. No mun äiti on sairaanhoitaja ja isä psykologi. Mulla on myös paras kaveri. Tai no oikeastaan niitä on kyllä kaksi. Ilona ja Sami. Me oltiin tunnettu jo ihan pienestä asti. Me oltiin parhaita kavereita. Kukaan ei ikinä tulisi meidän väliin. Me kolme pidettiin yhtä...
 
 Ja sitten asiaan. Mä istuin just koulussa terveystiedon tunnilla. Me käsiteltiin huumeita, alkoholia ym. Se oli kertausta vaan, onneksi. Mä vihasin terveystietoa vaikka mä olin siinä hyvä. Enemmän mä kyllä vihasin sitä opettajaa. Onneksi mä lähtisin täältä tän vuoden jälkeen. Peruskoulu loppuisi ja pitäisi valita kumpaan mä menisin. Ammattikoulu vai lukio. Siinä vasta mietittävää.

- Onko teistä kenellekkään niin tullut tarjoamaan huumeita? maikka kyseli ja mä olin, että mitä hemmettiä. Kuuluiko se opettajalle? Me katsottiin Ilonan ja Samin kanssa toisiamme. Me ei sanottu mitään, katsottiin vaan. Mä vilkuilin ympärilleni katsoen muita oppilaita. Mä huomasin, että kukaan ei ollut nostanut kättä ylös. Joko meidän luokalla oli hyvä tuuri tai sitten ne ei vaan uskaltanut myöntää. Mä en olisi ainakaan myöntänyt. Sitten mä repäisin mun vihosta palasen ja kirjoitin Ilonalle lapun. Siinä luki näin: "Ilona, tehdään jotain että me päästään täältä tunnilta pois. Mä en kestä enää. Mä vihaan tota maikkaa niin paljon. Anna tää Samille." Sitten mä ojensin sen Ilonalle niin ettei opettaja huomannut mitään. Ei se onneksi nähnyt. Ilona katsoi mua ja tuli lähemmäksi.

- Mikä tää on? se kuiskasi.
- Lue se, mä kuiskasin takaisin. Sitten se katsoi mua takaisin ja mä nyökkäsin. Se antoi sen sitten Samille. Samikin luki sen ja katsoi myös mua.
- Aika hurjaa, Sami kuiskasi mulle. Sitten se pisti sen äkkiä kirjan väliin.
- Mikä? joku sanoi mun takana. Mä katsoin suoraan eteenpäin ja sitten vilkaisin Ilonaa.
- Älä sano, että se on nyt tossa. Ilona, älä sano, mä toistelin.
- Moi opettaja! Me tässä juteltiin, että kuinka hurjia noi huumeet ja sellaiset on, Sami keksi. Me katsottiin Ilonan kanssa toisiamme.
- Jep, niin, Ilona vastasi.
- Ahaa...?
- Niin, että me tässä mietittiin tehdä semmoinen juttu huumeista, mä sanoin.
- Millainen? opettaja kyseli.
- Ööh, miten niin? Sami kysyi väliin.
- Ihan mielenkiinnosta kyselen. Kun te keksitte noin hyvän idean, niin ajattelin, että koko luokka sitten tekee esitelmän päihteistä ja kertoo niiden haittapuolista.
- Oliko se vitsi? Ilona kysyi.
- Hahaha... noo... ei! opettaja nauroi ja vastasi sitten tökerösti kieltävästi. Me katsottiin Samin ja Ilonan kanssa taas toisiamme, kun opettaja käveli luokan eteen.
- Olisin voinut jättää tänävuonna esitelmän väliin, mutta kun nuo meidän Anna ja kumppanit keksivät noin hyvän idean niin tehdään sitten se esitelmä, opettaja sanoi. Jotkut pojat ja pari pissistä katsoivat mua.
- Kosto elää... yksi pissistytöistä sanoi. Jenna oli yksi ärsyttävimmistä meidän koulussa. Me oltiin oltu joskus kavereita, mutta sitten kun se eksyi väärään porukkaan, niin meidän ystävyys katkesi. Se alkoi polttamaan ja juomaan. Mä en pitänyt sellaisesta. Nykyään se vihasi mua aikalailla, koska mä olin ihan tavallinen teini.
- Toi oli kyllä inhottavaa, mä sanoin Ilonalle ja Samille.
- Ei välitetä tosta, Ilona sanoi.
- Ei tietenkään, mä vastasin.
- Paljonkohan kello on? Sami kyseli.
- Venaa mä katson... Mä sanoin.
- Sami ja Ilona te voitte olla parit, opettaja sanoi.
- Juhuu hyvä me ollaan parit, me sanottiin innoissamme. Sitten ilo loppui lyhyeen, kun mä vilkaisin ensin opettajaa ja sitten Ilonaa ja Samia.
- Kenen kanssa mä oon? mä kysyin ihmetellen.
- Sä oot Jesse Ilvesniemen kanssa, maikka vastasi.
- Onks meidän luokalla sellainen? mä kysyin ihmetellen.
- Kohta on...
- Miten niin kohta?
- Hän tulee uutena teidän luokalle, opettaja vastasi. Mä katsoin silmät pyöreinä Ilonaa joka piirteli kukkia vihkoonsa. Sami kuiski Ilonalle.
- Ilona herätys! Keskity vähän.
- Aa joo Sami...
- Kuuliks sä mitä maikka sano?
- Juu, että Anna joutuu jonkun Jessen pariks. Jäiks multa sitten jotain kuulematta vai?
- Äh ei kai...
- Nyt voitte sitten lähteä. Huomenna Jesse tulee sitten. Olkaahan hänelle kilttejä, maikka sanoi. Kaikki rynni äkkiä luokasta ulos. Me tultiin Ilonan ja Samin kanssa perässä.
- Kuvitelkaa, että meidän luokalle tulee uusi poika...
- Onkohan se söpö, Ilona mietti.
- Minkähän näköinen se on, mä ihmettelin.
- Mä en halua tietää, Sami sanoi vitsillä. Me katsottiin sitä Ilonan kanssa.
- Sä oot poika, mä sanoin.
- Joo-o.
- Hei katso muuten kuka tuolla on, Ilona sanoi Samille ja osoitti sormella ruskeahiuksista tyttöä. Johanna, Samin "ihailija" seisoi seinää vasten muka lukien jotain kirjaa. Oikeasti se katseli Samia koko ajan. Se oli ihan hulluna Samiin. Vaikka Johanna tykkäsi siitä, Sami ei tykännyt Johannasta.
- Mun on kai pakko mennä tonne, Sami sanoi ja katsoi mua ja Ilonaa. Me katsottiin Ilonan kanssa toisiamme ja nostettiin sitten peukut pystyyn.
- Lykkyä tykö, mä sanoin. Sami koitti hymyillä. Sitten se häippäsi Johannan luokse.
- Onneksi Johanna ei oo pissis, mä sanoin.
- Niinpä. Sami ansaitsisi jonkun kivan, Ilona sanoi. Sitten me käveltiin meidän kaapeille. Onneksi koulu oli loppunut. Mun, Ilonan ja Samin kaapit oli vierekkäin. Me otettiin kaapista takit ja  kaulahuivit.
- Anna... Ilona sanoi katsoen samalla itseään peilistä mikä oli kaapin sisäpuolella.
- No?
- Mitä sä luulet, että pitääköhän Tuomas oikeasti musta...
- Tuomas? Sehän on ihan hulluna suhun. Se rakastaa sua, mä sanoin ja Ilona katsoi mua hymyillen. Tuomas oli sen poikaystävä. Ne olivat olleet jo puoli vuotta yhdessä. Ne oli todella ihana pari. Täydelliset toisilleen. Mä en ollut vielä löytänyt sitä oikeaa.
- Mäkin rakastan sitä, se sanoi samalla lukiten kaapin.
- Missäköhän Sami on? Onkohan se yks tyyppi vieläkin sen "kimpussa", mä ihmettelin.
- Mä soitan sille, Ilona sanoi ja kaivoi kännykän taskusta. Ilona laittoi kaiuttimen päälle, että mäkin kuulisin.

- Haloo!
- Moi me tässä vaan soitellaan.
- Ööh... Ilona?
- Joo ja Anna!
- Anna? Mikä hätänä?
- Ei kai se yks paholainen oo syöny sua?
- Mitä? Mikä? Kuka muka? Johanna vai? No ei.
- No hyvä... Se on ihan hullu. Mä en oikeasti kestä sitä. Me ei ymmärretä miten sä voit olla sen kanssa.
- Ilona...
- Ilona ja Anna!
- No Ilona ja Anna te ette ajattele, mutta Johanna on tässä mun vieressä ja se kuulee kaiken mitä te puhutte...
- Voi itku sekin vielä...
- Annaks sä Annalle?
- Joo...
- Anna?
- Moi Samppeli!
- Samppeli?
- Joo mä just keksin sulle lempinimen.
- Öö okei...?
- Milloin sä ajattelit tulla kaapeille? Me ollaan oltu täällä jo aika kauan Ilonan kanssa.
- Anna, mä kävin jo siellä.
- Mutta...
- Mä oon himassa.
- Siis Johannan kanssa vai?
- Niin...
- Mä en pysty hengittää. Sä et voi olla tosissas.
- Voinhan... Mun pitää lopettaa.
- Tykkääks sä siitä?
- Pitää mennä...
- ODOTA!

Sitten kuului vain piippiip.