Mä kävelin kännykän kanssa ikkunan luo ja näin todellakin Joelin siellä. Se hymyili ja heilutti. Mä tein samoin.
-Odota! Sulje silmät ja avaa silmät sitten kun mä sanon.
- Hmm... No ok.
- Ootko sä varmasti sulkenut ne?
- Oon, Etkö sä luota muhun?
- Luotan.
- Mitä nyt?
- Sulje ensiksi kännykkä ja sitten avaa silmät.

Mä suljin puhelimen ja tein niin kuin se käski. Mä avasin mun silmät ja katsoin ikkunasta ulos. Joel seisoi siellä basso kädessä ja soitti ja lauloi mulle omistetun biisin. Se oli niin ihanan romanttista. Kun se loppui, mä taputin sille. Se hymyili mulle. Mä huusin sille, että tulee sisään. Se käveli ovelle ja mä juoksin äkkiä omasta huoneesta eteiseen avaamaan Joelille oven. Äiti ei saanut ehtiä ennen mua. Mä avasin oven ja näin Joelin hymyilevän mulle bassonsa kanssa.
- Moi! se sanoi mulle.
- Joel...
- Mitä?
- Sä soitit tosi hyvin.
- Kiitos, se sanoi.
- Haluatko sä tulla sisään? mä kysyin siltä. Se nyökkäsi ja antoi mulle suukon poskelle. Mä hymyilin ja halasin sitä. Mun teki mieli sanoa, että mä rakastan sitä.
- Joel, mulla on asiaa...
- Mitä? se kysyi ihmeissään. Mä olin just sanomassa, mutta se ehti ennen mua.
- Mä... Öh... Irma Lair, mä rakastan sua ja mä haluan elää sun kanssa, se sanoi mulle. Mä katsoin sitä ja sitten mä avasin itsekkin suuni.
- Joel Wright, mäkin rakastan sua ja mä haluan, että sä olet onnellinen, mä sanoin sille. Sitten se lähestyi mua suudelmallaan. Mä vastasin siihen. Yhtäkkiä se muuttui ihan oudoksi ja irtaantui musta äkkiä. Mikä sille tuli?
- Terve! Joel sanoi.
- Terve? Mitä sä oikein puhut? mä kysyin siltä ihmeissäni.
- Moi Joel! joku sanoi takana. Mä käännyin katsomaan kuka, ja mä näin äidin seisovan siinä. Voi ei!
- Äiti! Mä voin kyllä selittää...
- Irma... äiti sanoi.
- A-anteeks...
- Mitä sä anteeks pyytelet? Munhan se anteeks pitäisi pyytää. Mä olin ihan liian ankara sulle. Sä olet jo iso tyttö, mutta mä välitän susta niin paljon etten mä halua menettää sua.
- Voi äiti... Et sä menetä, mä sanoin kyynel silmässä ja halasin sitä. Mulla oli sittenkin maailman ihanin ja parhain äiti. Se sittenkin ymmärsi mua. Se oli niin ymmärtäväinen.
- Joel seisoskelee tossa vähän ihmeissään, äiti kuiskasi mulle ja mä vilkaisin Joelia.
- Haha joo, mä naurahdin.
- Äiti tota... Me ollaan Joelin kanssa siis... mä änkytin.
- ... Me seurustellaan, Joel jatkoi ja mä vilkaisin sitä. Se pisti kätensä mun ympärille.
- Niin, mä sanoin. Mä en tiennyt todellakaan seurusteltiinko me, mutta nyt mä tiesin. Me oltiin pari.
- Onnea! äiti sanoi ja hymyili. Se oli oikeasti onnellinen mun puolesta.
- Mä jätän teidät nyt kaksin, äiti sanoi ja häipyi. Mä päätin juhlistaa meidän alkanutta suhdetta Joelin kanssa, joten mä suutelin sitä niin, että jalat meinasivat mennä alta. Sen mä kyllä tiesin, jos mä kaatuisin, se ottaisi mut kyllä kiinni...


THE END